ISOTALON TILA

Kauneimmassa Järvi-Suomessa, Salon kaupungissa sijaitsevan Suomusjärven Enäjärven rannalla on mökki- ja asuntovuokraukseen erikoistunut tila. Tilalla on myös hevosia ja muita kotieläimiä, kuten sikoja, lampaita, kaniineja ja kanoja.

90 km Helsingistä, 90 km Turusta, 40 km Salosta ja 8 km karjalohjalta

Karjalohjantie 914, 25410 Suomusjärvi

Suomusjärven Salmen kylässä, lähes Karjalohjan rajalla sijaitsee Isotalon tila. Tilalla on historiaa jo 1600-luvulta lähtien ja tilalla on lähes 90 hehtaaria metsiä ja peltoja.

Tämän hetkinen päärakennus on valmistunut 1886 ja se on rapattu 1900-luvun alussa. Tilalta löytyy mm. sepänpaja, portinvartijan aitta, sekä lihasavustamo. Hevostalli on tehty vanhan navetta/ tallin tilalle. Vanhat rakennukset ovat 1800-luvulta ja ne ovat ikäänsä nähden erittäin hyvässä kunnossa.           (Enäjärven ratsu -ja ravitila )

Suomusjärven Salmen kylän Isotalon nuori isäntä Johan Abramsson haki vaimonsa Stinan Kiskon Jylyn kylän Finnarilta. Sekä sulhanen että morsian olivat molemmat syntyneet vuonna 1787. Johanin vanhemmat olivat Isotalon edellinen isäntä Abram Johansson ja vaimonsa Brita Nilsdotter. Abram ja Brita oli vihitty vuoden 1773 syksyllä. Isännän sukua Isotalossa voidaan jäljittää 1600-luvun puolelle saakka samoin kuin emäntä Britan esivanhempia Sammatin Haarjärven Luttarilla.

Johan Abramssonin puolison, Stinan vanhemmat taasen olivat Jylyn Finnarin isäntä Johan Thomasson ja vaimonsa Lisa Jöransdotter. Lisan sukujuuret johtavat hänen isänäitinsä kautta Karjalohjan Kattelukseen ja liittyvät näin suureen Tallqvist -sukuun.

Johanille ja Stinalle syntyi Isotalossa kolme lasta, Johan (1812), Gustaf Henrik (1821) ja Johanna Christina (1823). Lapsista tytär Johanna menehtyi pienenä, kun taas esikoispoika Johan otti talon hallintaansa isän kuoltua 1844. Kun Johan puolestaan kuoli 40 vuoden iässä helmikuussa 1852, sai nuorempi veli Gustaf Henrik Isotalon omakseen.

Johan Abramssonin perheen elämä ei ainakaan 1820-luvun alussa ollut kovin hyvällä mallilla. Talvella 1824 hänet laitettiin oikeuden päätöksellä holhouksen alaiseksi heikkomielisyyden ja juoppouden takia. Tätä kesti aina hänen kuolemaansa saakka, minkä osoittaa mm. rippikirjan merkintä “in loco”.

Gustaf Henrik oli naimisissa Laperlan Isoperheen rusthollarin tyttären, Gustava Berghällin kanssa. Kun Gustaf sitten itse kuoli vuoden 1867 lopulla, meni leski Gustava naimisiin Sammatin Lohilammen Uudentalon rusthollarin ja myös leskenä eläneen Gabriel Enqvistin kanssa. Tosin Isotalon emäntä oli ehtinyt elää jo 17 vuoden ajan leskenä ennen kuin hevosvälskärinäkin paikkakunnalla tunnettu Gabriel vei hänet vihille.

Salmen Isotaloon oli jo 1860-luvun lopulla ehtinyt tulla täysin uusi suku, kun kiskolainen Kristoffer Holmberg otti tämän ikivanhan tilan hallintaansa. Hän oli naimisissa Pusulan Hirvijoelta kotoisin olleen Amalia Enforsin kanssa. Jos mennään tarpeeksi kauas historian hämäriin, oli Kristoffer itseasiassa sukua Gustaf Henrikille. Heidän yhteinen esi-isänsä oli Suomusjärven Arpalahden rusthollari Gudmund Bertilsson, joka syntyi noin 1628 ja kuoli 1701.